Vastaus on ei. Mutta väitän, että tilanne oli huono hetken aikaa (noin kuukauden), eikä tilanne ollut kovinkaan paha (4-6 % tapauksista jäi löytymättä). Kaikki muu teksti tässä alapuolella onkin sitten näiden väitteiden taustalla olevia tiedonjyviä. Jos joku päätyy niiden perusteella toiseen johtopäätökseen, se on ok. Minä päädyin näihin näkemyksiin.

Mennään asiaan.

Koronatestauksen kapasiteetti & kevään 2020 tilastojen luotettavuus ja vertailukelpoisuus

THL:n kokoamissa tilastoissa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa on sairaanhoitopiirien päiväkohtaisten testien osalta positiiviset tulokset alkaen 28.1.2020. Toisessa osassa on samat tiedot, mutta lisänä kuntakohtaiset tiedot alkaen 4.4.2020.

1. Kapasiteetti
Koronatestauksen kapasiteetti oli aluksi vähäistä koronaviruksen osalta. Käytännössä HUSLABIN 250 näytettä päivää kohden, eli 1750 näytettä viikossa. Tämä tilanne oli vallitseva käytännössä helmikuun loppuun saakka.

HUSLABIN lisäksi Suomessa on myös neljä muuta laboratoriota:
FIMLAB  Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja PohjanmaallaISLAB  Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntien alueellaNordlab Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellaTykslab Turussa sekä Vakka-Suomessa, Loimaalla ja Salossa

Yksityiset terveydenhuollon toimijat testauttavat näytteet kansainvälisen yhtiön SYNLABin puitteissa, jonka kanssa tekee yhteistyötä muutkin sairaanhoitopiirit silloin kun niiden testikapasiteetti ylittyy.

Keväällä 2020 SYNLABin toimipiste oli Virossa ja Viro oli kyseisen laboratorion pääasiakas.

Testaamisessa on viisi pullonkaulaa.
1) ammattitaitoisten testinottajien määrä
2) testivälineet
3) ammattitaitoinen laboratoriohenkilökunta
4) reagenssi (aine, jota tarvitaan testejä prosessoidessa)
5) testilaitteisto

Lähinnä kohdat 1-2 voivat vaikuttaa testimääriin, jos muuten testit pystytään ajamaan kohtuullisessa ajassa. Näytteiden analysointi aiheuttaa tiedotuksessa viivettä, mutta ei tilastoinnissa.

Maaliskuussa oltiin lähellä tilannetta, että reagenssi olisi loppunut kesken.

Testikapasiteetin osalta tiukin tilanne koettiin maaliskuun puolen välin ja huhtikuun alun välillä. Silloin meinasi paikoin olla pulaa henkilökunnasta, testivälineistä, reagenssista ja laitekapasiteetistä. Huhtikuussa tilanne lähti paranemaan.

Uutisoinnin, tai lähinnä vähäisen tiedottamisen perusteella on vaikea sanoa, miten testikapasiteetti on noussut kevään 2020 aikana. Varmuudella voidaan sanoa, että kapasiteetti on ollut testilaitteiston osalta
– helmikuussa vähintään 250/pv
– maaliskuun alussa 500/pv ja lopussa 1100/pv
– huhtikuun alussa 1750/pv ja lopussa 4170/pv
– toukokuun puolessa välissä 5070/pv
– kesäkuussa 6570/pv
– heinäkuussa 6570/pv

Luvut ovat alakanttiin.

Myös ruokavirastolla on laboratorio, joka soveltuu koronanäytteiden analysointiin. En tiedä onko yliopistoilla tai muilla mahdollisilla tahoilla myös.

Valtioneuvoston ohjeistuksen ohi sairaanhoitopiirit itse katsoivat paikallisen tilanteen mukaiset toimintatavat. Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiiri testasi ennaltaehkäisevästi enemmän ihmisiä, mitä suosituksissa neuvottiin johtuen paikallisesta erinomaisesta tilanteesta.

2. Luotettavuus
Luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava monta asiaa. Niistä neljä tärkeintä ovat
– valtioneuvoston tiedotus ja asetukset
– käyttäytymistieteet
– epidemiologinen tilanne oireisten ja oireettomien osalta
– rajoitustoimenpiteet

Valtionevoston tärkeimmät tiedotteet keväällä 2020 koskivat koronalta suojautumista, Uudenmaan sulkua ja etätyöskentelyä niin työpaikoilla kuin osan ajasta kouluissa. Myös tärkeimmät asetukset koskivat matkustusrajoituksia, kokoontumisrajoituksia tapahtumien ja ravintoloiden osalta ja sairaanhoitopiirien resurssointia rahoituksen osalta.

Näillä kaikilla toimenpiteillä oli voimakas vaikutus maalis – toukokuun aikana ulkomailta saapuvien tartuntojen tyrehtymiseen, jatkotartuntoihin ja kaiken aikaa kasvavan kapasiteetin riittävyyteen. Alkukeväällä 2020 influenssa-A ja B-virusepidemia oli pahimmillaan aiheutti koronatestaukseen ruuhkaa. Samat toimenpiteet, jotka hillitsivät koronatilanteen pahenemista, katkaisivat influenssaepidemian etenemistä, jonka huippuviikko oli 10.-16.2. (1255 tapausta) ja joka käytännössä päättyi maaliskuun lopussa. Tämä vapautti testikapasiteettia koronajäljitykseen.
https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

Ulkomailta saapui huhtikuussa lentäen aiemman n. 140 000 matkustajan sijasta 1 341 matkustajaa. Maaliskuun puolesta välistä eteenpäin romahtanut matkustajamäärä mahdollisti testikapasiteetin kohdistamisen matkustajista kotimaiseen tartuntaketjujen jäljitykseen.

Käyttäytymistieteiden osalta ymmärretään, että tuntematon pelottaa ja se ohjaa ihmisiä toimimaan varman päälle pelaten. Selkeimmin tämä näkyi mm. hamstraamisena ja kaikenlaisten hengityssuojaiten ilmestymisellä katukuvaan. Oppiminen on prosessi, joka etenee eri ihmisillä yksilöllistä nopeutta. Kun oli tiedossa, että korona on tappava, mutta oli epäselvää, kuinka tappava, merkittävä joukko ihmisiä itseohjautui toimimaan, miten osasivat. Sittemmin suunta on ollut kahtalainen. Osa on alkanut ottamaan rennommin tiedon karttuessa. Osa taas on oppinut jälkijunassa toimimaan turvallisesti. Joka tapauksessa jos verrataan sitä, miten ihmiset toimivat helmikuun alussa siihen, miten vaikkapa toukokuussa, niin sillä on ollut merkittävä epidemiaa hillitsevä vaikutus.

Eräs mielenkiintoinen tilastoihin vaikuttava seikka on oireiset ja oireettomat. Tilanne on tältä osin lähes muuttumaton; oireettomia ei saada testeihin, ellei ulkopuolinen totea, että henkilö on altistunut. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut juurikaan. Kohdennetut massatestit tunnettuun altistuneiden joukkoon ovat paikallisia ja harvinaisia. Näistä kuuluisimmat ovat Vaasan opiskelijoita koskevat testit ja karanteenit, hiljattain Kokkolan deltavarianttia koskevat testaukset ja parhaillaan käynnissä oleva Pietarissa käynneiden jalkapallofanien testaamiset.

Suurin ero tämän hetken ja kevään 2020 välillä on perheen sisäisten tartuntojen testaus ja tilastointi. Nykyään siihen on kapasiteettia. Keväällä 2020 ei ollut. Jos katsotaan, että perheen sisäiset tartunnat edustavat 30-50 % kaikista tartunnoista, silloin kevään 2020 lukuja voidaan perustellusti paisuttaa. Paisuttamisprosentti on kiistanalainen siltä osin, että esimerkiksi Lapin lomareissulla olleista perheistä on testattu tarpeen mukaan kaikki perheenjäsenet, jotta voidaan pyrkiä myös selvittämään, onko altistuneita kuinka laajalti.

Kriittisimmällä hetkellä keväällä 13.3.2020 HUS-alueen testauskapasiteettiä kohdistettiin niihin oirehtiviin jotka olivat
– 70-vuotta täyttäneitä tai kuuluvat riskiryhmään (koska kuuluvat riskiryhmään)
– saapuivat ulkomailta
– kärsivät voimakkaista hengitystieoireista
– epidemian kannalta keskeistä sairaalahenkilökuntaa

Tilastollisesti epidemian huippukohta sijoittuu huhtikuun alkuun. 6.4.2020 positiivisen näytteen antoi 209 henkilöä. Tuona päivänä testikapasiteetti oli vähintään 1100 näytettä. Seuraavana päivänä vähintää 1750 näytettä. Pahimman 14 päivän aikana (1.-14.4.2020) rekisteröitiin 1935 tartuntaa. Saman ajan kapasiteetti on ollut yli 21 000 näytettä.

Huhtikuun ensimmäisten kahden viikon aikana vähiten tartuntoja todettiin Ahvenanmaalla (3) ja eniten HUS:n alueella (1333). Kun koko maan 1935:stä tapauksesta otetaan pois HUS:n osuus, jäljelle 602 tartuntaa 20 sairaanhoitopiirin alueelle. Se, mitä yritän valottaa on seuraava: vaikka testauskapasiteetin tilanne on ollut hetken aikaa heikko keväällä 2020, vaikeimman kahden viikon aikanakin se on ollut kohtuullisen hallittavissa kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä ja niiden keskeisissä testilaboratorioissa.

Pahimmalla alueella 20.4.2020 HUS tiedotti, että se testaa jälleen kaikki oirehtivat. Siihen mennessä testien ulkopuolelle jäi lähinnä ne oirehtivat, jotka
– eivät olleet käyneet ulkomailla
– eivät olleet tietääkseen kontaktissa koronaan sairastuneen tai altistuneen ja karanteeniin määrätyn kanssa
https://www.hus.fi/ajankohtaista/husin-naytteenottokriteerit-koronavirusepidemian-aikana

Olennainen kysymys on, pystyttiinkö testejä kohdistamaan oikeaan suuntaan, eli sinne, missä niitä todennäköisimmin oli. Eri tiedotteiden mukaan tässä onnistuttiin siinä määrin, että esimerkiksi noin 8 % näytteen antaneista oli positiivisia joillakin alueilla jossain vaiheessa. Olennaista on myös se, että syytä epäillä tapauksissakin 92 % olikin sitten negatiivisia.

Näillä perusteilla näen niin, että tilastojen antama tilannekuva on ollut muutoin melko sekavaan tilannehallintaan nähden jopa poikkeuksellisen tarkkaa. Se, missä ihmisten suojaamisessa lainsäädännöllisesti on epäonnistuttu, siinä ihmisten valveutuneisuus ja vastuullisuus, ja terveydenhuollon resurssit, ja todennäköisesti liian vähän kiitosta saanut jäljitystyö, ovat onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla.

3. Vertailukelpoisuus
20.4.2020 pahin oli takana päin ja on kaikki syy uskoa, että touko-, kesä- ja heinäkuun aikana tilastot koronaviruksen saaneiden osalta ovat riittävän tarkat, jotta niitä voidaan käyttää vertailuaineistoina lievällä toleranssilla.

Jos mietitään, miltä tilanne on näyttänyt vuotta myöhemmin 20.4.2021, silloin on ollut liikenteessä uusia variantteja useampaakin lajia. Olennainen muutos näiden kohdalla on suurempi tartuntaherkkyys (noin +50%). Tämä tarkoittaa sitä, että 1. aallon viruksen heikompi tartuntaherkkyys on tarkoittanut tilastojen ulkopuolella pienempää määrää tartunnan saaneita.

Testimäärien antamien tartuntamäärien luotettavuutta voidaan verrata sairaalahoitoon joutuneiden määriin. Vaikka tämä onkin enemmän ikäsidonnainen, niin on myös oirehtivuus. Vanhemmat oirehtii enemmän ja voimakkaammin kuin nuoremmat. 8.4.2020 sairaalaan joutuneita oli kaikkein eniten. Tämä täsmää yllättävän tarkasti ajankohdan 6.4. (eniten positiivisia näytteitä) kanssa.

Koska päivittäisvaihtelu testien määrässä on suurta, käytetään 7 päivän keskiarvoa tasapainottavana tekijänä.
– 29.2. – 6.3. (ei dataa)
– 31.3. – 6.4. 1046 positiivista näytettä ja ke 8.4. 239 sairaalassa: suhdeluku 0,228
– 30.4. – 6.5. 606 positiivista näytettä ja pe 8.5. 169 sairaalassa: suhdeluku 0,278
– 31.5. – 6.6. 107 positiivista näytettä ja ti 9.6. 28 sairaalassa: suhdeluku 0,262
– 30.6. – 6.7. 38 positiivista näytettä ja pe 10.6. 6 sairaalassa: suhdeluku 0,157

Heinäkuu poikkeaa rajusti linjasta (sairaalassa paljon vähemmän kuin koronan saaneita). Muutoin kevään suhdeluku on sellaisessa 5 % haarukassa.

Suhdelukujen perusteella voi varovaisesti arvioida, että huhtikuun aikana jäi testaamatta 4-6 % sellaisista, jotka nykyisellä kapasiteetilla olisi muutoin testattu ja todettu koronapositiivisiksi.

Rokotusohjelma on muuttanut tilannekuvaa heikompaan suuntaan. Vuonna 2020 vain oireettomat eivät menneet testiin. Vuonna 2021 testiin eivät mene oireettomat, eikä ne rokotetut, jotka ovat saaneet tartunnan ja joiden vastustuskyky pitää henkilön oireettomana. Tällä hetkellä testeissä käy vain
– rokottamattomat oirehtivat
– ne rokotetut, jotka myös saavat riittävästi oireita ja jotka vakuuttuvat, että rokotuksesta huolimatta oireiden syy voisi olla sittenkin korona
– altistuneet ja karanteeniin määrätyt- muutoin valveutuneet oirehtijat, jotka tietävät mediatiedotteiden tai ystäviensä kautta olleensa samassa tilassa tartunnan saaneen kanssa

Jos keväällä oli pieni ja hetkellinen ongelma testikapasiteetin riittävyys, nyt ongelma on vastakkainen, eli testiin menijöiden vähäisyys. Periaatteessa nämä ovat toisiaan tasapainottavia asioita ja luo jonkinlaista, mutta epämääräistä pohjaa tilastojen vertailuun.

Lähteinä on käytetty THL:n tilastoja, sairaanhoitopiirien ja eri laboratorioiden tiedotteita. Myös Finavian tilastoja ja uutisartikkeleita. Alla oleva lähdelista ei ole täydellinen. Pahoittelut siitä. Aloittaessani tämän kirjoitusta aamulla, tavoite ei ollut kovinkaan akateeminen, mutta silti totuutta etsivä. Esimerkiksi maininta 8%:sta positiivisia tuloksia suhteessa tehtyihin testeihin löytyy, mutta en muista enää mistä. Luultavasti Vaasan tai Eksoten jostain tiedotteesta.

1000 palan palapelinä tästä puuttuu vielä montakin palaa, jotka tarkentaisi yksityiskohdat, mutta uskon löytäneeni ne kaikkein keskeisimmät.

Jos aiheen tutkimus innostaa ja haluat auttaa palapelin täydentämisessä, laita viestiä toni.eronen@gmail.com. Lähinnä suurimmat epämääräisyydet liittyy, mistä päivästä alkaen jollakin laboratoriolla on ollut kapasiteettia minkäkin verran ja onko missä ajankohdassa ollut henkilöstöstä tai testimateriaalista pulaa.

Lähteet:
14.3.2020 Kaikkia ei enää testata: https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirusnaytteenoton-kriteereita-muutettu-1432020-husissa

26.3.2020 NORDLABin kapasiteetti: https://www.nordlab.fi/fi/terveydenhuollon-ammattilaisille/tiedotteet?release=2591

31.3.2020 Reagenssin markkinatilanne: https://yle.fi/uutiset/3-112798367.4.2020 TYKS:n testauskapasiteetti: https://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/tiedotteet/Sivut/Tyks-kehittaa-testia-koronan-sairastaneille.aspx

7.4.2020 NORDLABin kapasiteetin nosto: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nordlab-lisaa-covid-19-testauskapasiteettia?publisherId=69817636&releaseId=69878691
28.3.2020 HUSLABin kapasiteetti: https://www.hus.fi/ajankohtaista/hus-kasvattaa-koronavirustestauksen-kapasiteettia
20.4.2020 ”Huhtikuun alussa HUS-alueella laajennettiin näytteenottokriteerit kattamaan ensin pääkaupunkiseudun infektioterveysasemilla kaikki oireiset ja sittemmin ennen pääsiäistä päätettiin laajentaa samat kriteerit kaikkiin HUSin kuntiin.”
https://www.hus.fi/ajankohtaista/husin-naytteenottokriteerit-koronavirusepidemian-aikana

21.4.2020 NORDLABin kapasiteetin nosto: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nordlab-on-nostanut-covid-19-naytteiden-testauskapasiteettia?publisherId=69817636&releaseId=6987953627.4.2020 FIMLABin kapasiteetti: https://fimlab.fi/ajankohtaista/uutiset/fimlab-lisaa-merkittavasti-koronaviruksen-testauksen-kotimaista-kapasiteettia

29.4.2020 HUSLABin kapasiteetin nosto: https://www.hus.fi/ajankohtaista/kokemus-koronaviruspotilaiden-hoidosta-karttuu-talta-nayttavat-tilastot

7.5.2020 NORDLABin kapasiteetin nosto: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nordlabin-koronavirustestien-kapasiteetti-on-jo-900-testia-vuorokaudessa?publisherId=69817636&releaseId=69880679

11.5.2020 FIMLABin kapasiteetin nosto: https://fimlab.fi/ajankohtaista/uutiset/fimlab-aloittaa-koronaviruksen-vasta-ainetestaukset-varoittaa-viela-luottamasta-vasta-aineiden-antamaan-suojaan

18.8.2020 TYKSLABin kapasiteetin nosto: https://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/tiedotteet/Sivut/Sairaanhoitopiiri-moninkertaistaa-koronavirustestaamisen-kapasiteetin.aspx

26.8.2020 ISLABin kapasiteetti ja tulevaisuuden haasteet: https://www.islab.fi/documents/7350541/7942362/Johtokunta+7_2020_26082020_p%C3%B6yt%C3%A4kirja.pdf/4032916c-d47f-48d6-ba10-1eb5e32ae9e0

9.9.2020 NORDLABin kapasiteetin nosto: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nordlab-on-nostanut-koronavirustestien-kapasiteetin-huippulukemiin?publisherId=69817636&releaseId=69888400Varsinais-Suomen SHP:n ottamat näytteet maalis-elokuu: https://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/tiedotteet/Documents/Koronatestien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%20p%C3%A4ivitt%C3%A4in%20VSSHPss%C3%A4.pdf11.9.2020 HUSLABin ja SYNLABin yhteistyö: https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirustestauksen-ruuhka-purettu-hus-lisaa-edelleen-testauskapasiteettia

Sairaanhoitopiirien tiedotussivut: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset

FINAVIAN tilastot: https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/tietoa-lentoliikenteesta/liikennetilastot/liikennetilastot-vuosittain