Vapaaksi kiusatun kostounista

Uni. Olen taas yläkoulun käytävällä. Kiusaaja lähestyy. Näen hänen ilmeestä, että kohta saan taas tuntea kipua. Mutta tällä kertaa asiat menee toisin. Hän tarraa kiinni. Ja vedän turpaan. Täysillä. Yllättäen. Kaikella sillä sisäisellä voimalla, mitä minussa on. Ja sitä on. Sitä on kertynyt. Enkä lopeta. Lyön uudestaan ja uudestaan. Niin että tunnen sisimmässäni varmuuden, että hän ei ole enää koskaan uhka. Tunne ei ole raivoa, vaan kylmää tuomion ja oikeudenmukaisuuden tulta, joka polttaa pois pahuuden kokemusmaailmastani ja lopettaa sen kaiken pelon ja kivun, jota olen saanut kokea ihan liian monta kertaa. Herään.

Näin tämäntapaisia ”kostounia” 20 vuoden ajan yläasteen päättymisestä. Tapahtumat eri tavoin tuli uniini kerran tai muutaman kerran vuodessa. Koulussani oli muutama poika, jotka 2,5 vuoden ajan pitivät minua ilkeytensä ja julmuutensa kohteena. Milloin yritettiin perinteistä jalkaa tai päätä vessanpönttöön. Milloin jotain muuta kastelua. Tönimistä. Lyöntejä. Kivun aiheuttamista, milloin käsityöluokassa, koulun käytävillä tai välitunnilla ulkona.

Minulle ei koskaan selvinnyt, miksi valikoiduin kohteeksi, mutta tiedoston olleen riittävän erilainen, ja maaseudun koulusta uutena tulokkaana vieraampi kohde. Vanhasta koulusta mukanani siirtyi 3 muuta.

Keskiviikkona 6.3.2013 näin aamuyöstä jälleen kerran kostounen. En pidä niitä varsinaisena kostounena, koska koskaan minussa ei ole ollut halua suunnitella ja tehdä pahaa kenellekään. Heräsin. En saanut unenpäästä kiinni. Tajusin lopultakin ja selvästi, että näiden unien näkeminen säännöllisesti ja käyttämäni väkivallan määrä ei ole ok. Olin varma, että minulla on trauma.

Menin istumaan yön hämärässä olohuoneen sohvalle. Mietin unta ja siinä kokemaani tunnetilaa. Arvelin traumaunen lauenneen päälle siitä, että facebookissa olin nähnyt hiljattain yhden kiusaajan profiilin.

Olin kuullut anteeksiantamisen vapauttavasta voimasta ja päätin kirjoittaa jokaiselle kiusaajalle viestin. Kaikissa oli sama sisältö, joka meni näin:

”Moi!
Herättelen henkiin vanhempia kaveriyhteyksiä ja olen päättänyt kutsua -90 luvun kavereita listoille. Ei ihan helppo tehtävä etsiä yksittäisiä henkilöitä.

Jos kaveruus kelpaa niin kelpaa minullekin. Yläaste-aika ei ehkä ollut elämäni parasta aikaa, vaan ei se taida kenellekään olla. Minä olen kauan sitten antanut anteeksi koulukiusaamiset ja muun. Menneet on menneitä, mutta voi olla sinunkin hyvä kuulla konkreettisesti.

Eipä nyt muuta. Mukavan rentoa päivänjatkoa ja ”pie ittes miehenä”.
-Toni

Vaikka olin monta kertaa aiemmin päässäni ajatellut, että haluan antaa anteeksi, tämä oli ensimmäinen kerta, kun ajatus muuttui konkreettiseksi teoksi. Vaati henkistä rohkeutta ottaa askel eteenpäin kohti tuntematonta.

Siinä vaiheessa uskon tapahtuneen seuraavaa. Kun klo 05:10 jälkeen lähetin tämän viestin useammalle henkilölle, olin kokenut konkreettisesti sen voiton, jota unissani hain. Minulle ei ollut enää merkitystä sillä, vastataanko kädenojennukseeni. Tai mitä siihen vastataan. Olin voittanut. Olin vapautunut. Olin päässyt menneisyyden yläpuolelle. Olin omalta osaltani tehnyt sen, mitä järkevä ja tasapainoinen ihminen tekee. Olin kasvanut aikuiseksi.

Olen odottanut, että milloin uni taas palaa. Unet eivät ole palanneet. Ei kertaakaan yli 6 vuoden aikana.

En pidä mahdottomana, etteikö jonain päivänä ne voisi palata. Mutta silloin laukaiseva syy saattaa olla jotain ihan muuta kuin se, mitä tapahtui nuoruudessa. Menneisyys on osa muistijälkiäni. Onneksi heikkenevää sellaista. Mutta koska aivot jatkuvasti rakentaa turvallisuutta, joku satunnainen asia saattaa aktivoida väylän vanhoihin muistoihin.

Muistan viestien jälkeen olleen vahva tunne siitä, että olen antanut oikeasti anteeksi, ja että voin hengittää taas vapaasti ja jatkaa elämääni ilman menneisyyden taakkoja.

Yksi henkilö ei vastannut viestiini. Se pahin kiusaaja. Hänellä ei kai koskaan ole mennyt parhaalla tavalla. Mä taidan vähän sääliä häntä. Jokaisen kiusaajan tekojen taustalla on joku muu syy kuin itse pahuuden ruumillistuma.

Minun ei ole koskaan tarvinnut hyväksyä tekoja. Olen ilokseni huomannut kasvua siinä, että olen alkanut näkemään tekojen takana olevan ihmisiä.

Tämä oli minun tarinani siitä, miten minua auttoi 1) päätös antaa anteeksi, ja 2) kädenojennus viestin kautta.

Mä toivon, että tämä tarina rohkaisi sinua. Että tiedät, että sun pään sisällä asiat voivat alkaa toimimaan toisin.

PÄIVITYS: UNI 23.07.2019 Nyt se mieli lopulta palasi aiheeseen.
”Siinä hän taas seisoo vierekkäin oman luokkakaverinsa kanssa. (Myöhemmin tästä naisesta tuli minun luokkakaveri.) Elämme nykyhetkeä. Tunnelma on rento – hyväntuulinen. Jännite on poissa vaikka menneisyyden muistojen pisto vielä tuntuu kevyesti. Emme välitä siitä. Ehdotan kahville menoa. Hän tarttuu tarjoukseen hymyillen. Elämä voitti. Nainen poistuu. Uni vaihtuu.”
Herään aamulla. Muistan unen kirkkaasti. Olo on helpottunut. Ei ripaustakaan väkivallasta.

Mun parhaat neuvot sinulle on seuraavat:
Jos sinua kiusataan nyt
, niin kyseessä on väkivaltarikos. Kerro asiasta jollekin täysi-ikäiselle, johon luotat. Sillä ei ole merkitystä, tapahtuuko se koulussa, työpaikalla, kotona tai muualla. Tärkeintä on, että kiusaaminen saadaan katkaistua heti.

Jos kiusaamisesta on kulunut aikaa vähemmän kuin 5 vuotta, sinulla on oikeus viedä asia poliisitutkintaan. Ota yhteyttä ammattiauttajaan ja juttele, mikä vointisi on ja kuinka tulisi toimia.

Jos kiusaamisesta on kulunut aikaa enemmän kuin 5 vuotta, asiaan ei välttämättä saada enää oikeuden tuomiota, mutta ota hyvinvointisi vuoksi yhteyttä ammattiauttajaan.

Sinä olet erilainen kuin minä. Sinun tarinasi on erilainen. Se mikä auttaa sinua, voi olla samanlainen tai erilainen asia. Voi olla että yksi tapa käsitellä menneisyyttä riittää kohdallasi. Tai voi olla, että useampi terapiamuoto tuo lopulta vapauden ja vahvuuden. Mutta se, mitä tiedän nykyään pään tavasta oppia ja toimia, sinulla on tänä päivänä hyvät mahdollisuudet saada parantavaa apua ja päästä eteenpäin.

Lisään tähän alle linkkejä sellaisista tahoista, joista sinulle voi olla apua.
Mielenterveyspalvelut
Suomen Mielenterveysseura ry

Rikosasiat
Sähköisen rikosilmoituksen tekeminen poliisille
Opas väkivaltarikoksen uhrille

Terapiat
Traumaterapia: Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys
Masennus: masennusinfo.fi